Myyntipäällikkö Jere Olkkonen on paiskonut hommia VMT Plasticilla nyt puoli vuotta. On siis oikea hetki kysyä, miltä työt ovat maistuneet ja samalla selvittää, mikä Olkkonen on miehiään. Virtolaiseksi Olkkosta ei ehkä ihan vielä voi sanoa, vaikka Tampereelta käsin töitä tekevä myyntipäällikkö onkin tuttu näky myös VMT Plasticin päämajassa Virroilla.

”Meillä on viikoittaiset tuotekehityspalaverit, joissa on hyvä olla aina paikan päällä mukana”, avaa Olkkonen. Myyntipäällikön rooli VMT Plasticilla kiinnosti Olkkosta useastakin syystä, mutta erityisesti työ hieman pienemmässä yrityksessä tuntui kiinnostavalta.

”Yrityksestä jäi heti alkujaan hyvä mieli, kun kävin VMT Plasticin väen kanssa juttelemassa. Myyntipäällikkönä arvostan erityisesti sitä, että matala organisaatiorakenne mahdollistaa nopeiden päätösten ja muutosten tekemisen tarvittaessa”, kuvailee Olkkonen.

”Pidän siitä, että keskustelu on ollut alusta saakka suoraa ja asiat ovat edenneet sovitusti.”

Tanskasta Tampereen seudulle

Diplomi-insinööriksi valmistuneella Olkkosella on rautainen kokemus teknisestä myynnistä ja erityisesti viennistä. Olkkonen pestattiin valmistumisen jälkeen UPM:n riveihin ja vuosikymmenen mittaiseksi venynyt työrupeama veikin miehen Lappeenrannan ja Lahden kautta lopulta Kööpenhaminaan neljäksi vuodeksi.

”Työni oli pääasiassa vientipuolen kaupantekoa”, summaa Olkkonen, joka päätyi Tanskasta palattuaan Pirkanmaalle ja Teknikumilla Sastamalassa vierähtikin kymmenisen vuotta.
”Tuolloin rooliini kuului teknistä myyntiä ja myynnin johtamista Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Pohjoismaiden markkina on minulle se tutuin, vaikka jonkin verran on kokemusta myös Kiinasta.”

Uusasiakashankinnasta tunnettuuden lisäämiseen

Tällä hetkellä Olkkosen työpöydällä on muun muassa VMT Plasticin uusasiakashankinta ja tunnettuuden lisääminen. Näillä toimenpiteillä halutaan vahvistaa pohjaa, josta yrityksen on hyvä alkaa hakemaan kasvua kotimaan lisäksi myös muiden Pohjoismaiden muovituotemarkkinoilla. Olkkonen onkin saanut lähteä rakentamaan siltoja Pohjoismaihin käytännössä tyhjästä. Norjalaisten, tanskalaisten ja ruotsalaisten asiakkaiden kanssa Olkkonen pyrkii asioimaan heidän omilla kielillään ja erityisesti myyntipäällikköä polttelisi päästä verryttelemään työkomennuksella opittua tanskan kieltä.

”Uusien markkinoiden hakeminen on haastavaa ja työajasta kuluu toki iso osa myös kotimaan kuvioissa”, toteaa ja Olkkonen ja kertoo uskovansa, että VMT Plasticin vahva osaaminen kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä toimii hyvänä tukijalkana yrityksen kasvutavoitteille.

”Useat yritykset tavoittelevat hiilijalanjäljen pienentämistä ja konkreettisia toimia päästövähennysten saamiseksi. Tässä voimme taatusti auttaa asiakkaitamme omalla työllämme”, Olkkonen toteaa.

Vapaa-aika kentällä ja sen reunalla

Ylöjärvellä asuva Olkkonen solahtaa vapaa-ajallaan lätkäfaijan rooliin – tamperelaisseuroissa pelaavien lasten harrastuksiin ja pääsarjassa pelaavien seurojen otteiden seuraamiseen menee jonkinmoinen siivu vapaa-ajasta. Omiin harrastuksiin kuuluu mm. salibandy, jota Olkkonen joukkueineen pelaa kutosdivarissa. Työelämälle sopivaa vastapainoa löytyy myös mökiltä ja ennen kaikkea mökkeilyn mahdollistamasta nikkaroinnista.

”Omakotitaloa ei viitsi ruveta korjaamaan näillä taidoilla, mutta mökillä voi nikkaroida vähän sinne päin”, Olkkonen naurahtaa.

Virtain Muovityö Oy on juhlinyt 50-vuotista taivaltaan vuonna 2022. Osaava henkilökunta on ollut VMT:n 50-vuotisen matkan varrella tärkeässä roolissa. Kurkistetaan muutaman pitkäaikaisen VMT:läisen työpisteille, millaisia tarinoita sieltä löytyy.

Yli kaksikymmenen vuoden uran VMT:ssä tehneet Timo Nieminen ja Kari Letonmäki sanovat työn maistuvan edelleen hyvältä VMT:llä.

Nieminen aloitti työt VMT:llä vuonna 2000, Koron kylässä. Parin vuoden kuluttua vuonna 2002 VMT:lle tuli ensimmäinen puhallusmuovauskone, jonka käyttöä hän pääsi heti ensi metreiltä opettelemaan yhdessä jo eläkkeelle siirtyneen Tuomisen Veikon kanssa. ”Sen kanssa omatoimisesti opiskeltiin, välillä asentajan vinkeillä ja välillä kantapään kautta,” muistelee Nieminen.

Pääluottamusmiehenäkin toimiva Timo Nieminen kiittelee VMT:tä kuuntelevaksi työnantajaksi, vaikka löytääkin myös kehitettäviä kohteita. Hyvänä lähtökohtana kaikelle kehittämiselle hän kokeen mahdollisuutta tuoda matalalla kynnyksellä mielipiteitä kuuluville VMT:ssä.

Koneistajana toimiva Kari Letonmäki ehätti tulla VMT:lle töihin pari vuotta ennen Niemisen Timoa vuonna 1998. Hänen työpisteenään on toiminut kaikki vuodet Virtain entisen ammattikoulun halli, jonka Olavi Mäkinen osti vuonna 1995.

Aluksi Letonmäen työtä olivat muottien sorvaaminen, mutta vuosien varrella työnkuvaan on tullut yhä enemmän muottien huoltoja ja muutostöitä sekä välillä koneistetaan myös muovikappaleita.

VMT:n välillä vauhdikaskin kehitystahti on näkynyt myös Letonmäen työpisteellä muun muassa uusina koneita ja laitteina, vaikka koiranleuka nauraakin että ”seinät on maalattu” kysymykseen, miten hänen työpisteensä on muuttunut vuosien varrella.

Työtään Letonmäki kehuu itsenäiseksi ja taitavat haasteetkin olla mielenkiintoisia ratkottavia.

Yli viisitoistavuotta VMT:llä työskennellyt Aile Liivet tuli VMT:lle vuonna 2006 Viljandista Virosta. ”Hauskaa on ollut,” hymyilee Aile ja jo intoutuu puhumaan, miten mielekästä on että työtehtävät vaihtelevat VMT:llä.

Puuhakkuus ja sosiaalisuus paistaa Liivetistä hänen kertoessa työstään VMT:llä. Liivet muistelee hieman kaihoisasti yhteistä työporukkaa, silloin kun molemmat ruiskuvalu- ja puhallustuotanto olivat saman katon alla. Tuotantopalaverit saavat häneltä kiitosta, sillä silloin on hyvä tilaisuus tuoda esiin huomioita. Hän arvostaa avoimuutta ja asioista puhumista.

Vuonna 2004 VMT:lle suunnittelijan töihin VMT:lle tuli Aarno Sutinen. Diplomi-insinööri sanoo viihtyneensä vuosien varrella hyvin VMT:llä. Vaikka moni asia onkin muuttunut ja kehittynyt pohtii Sutinen, että hänen työssään on yhä paljon samaa kuin aivan alussa.

– Sama suunnitteluohjelma pyörii, vaikkakin useasti päivitettynä, työkoneella ja tietokoneita uusittu moneen kertaan,” miettii Sutinen. Perusperiaatteet ovat yhä samat tekemisessä.

Sutisen mielestä sertifioidun laatujärjestelmän käyttöönotto sekä sukupolvenvaihdos ovat tuoneen selkeyttä toimintaan. Laatujärjestelmän myötä Sutisesta tuli myös laatupäällikkö ja hän suunnittelijan työnsä ohella vastaakin valmistettavien tuotteiden laadusta.

Perheyrittäjyyden hän kokee tuovan tekemiseen hyvää joustavuutta, kun viestintä VMT:n sisällä on mutkatonta.

Joulukuun alussa palkitsimme konkarimme merkittävistä työurista VMT:n palveluksessa Kauppakamarin ansiomerkeillä. Aile Liivet ja Aarno Sutinen saivat 15 vuoden ansiomerkin, Timo Nieminen 20 vuoden ansiomerkin ja Kari Letonmäelle ojensimme ansiomerkin 25 vuodesta.

Myös VMT:n perustaja Olavi Mäkinen palkittiin Yrittäjäristin timanttiristillä 50 vuoden taipaleesta yrittäjänä sekä hänen puolisonsa Tarja Mäkinen timanttiristillä 30 vuoden yrittäjätoiminnassa.

Ysiluokkalainen Emmi Kulma-aho tuli VMT:lle kesätöihin kesäkuussa kahdeksi viikoksi. VMT vaikutti hänen mielestään mukavalta paikalta ja VMT:n toimitusjohtaja Marja Mäkinenkin oli jo entuudestaan tuttu, joten hän tarttui tuumasta toimeen ja haki yritykseen kesätöihin.

Vaikka kyseessä on Emmin ensimmäinen varsinainen kesätyö, on hän tottunut työskentelijä. Emmi on innokas 4H:lainen ja tekee yhdistyksen kautta erilaisia kodinhoitokeikkoja. Eniten Emmi on kuitenkin keskittynyt omaan lastenhoitoapua tarjoavaan yritykseensä, ja keikkoja lastenhoitoon tulee myös 4H:n suunnalta. Varhaiskasvatuksen puoli onkin yksi häntä kiinnostavista aloista. Nyt onkin hyvä kohta tutustua erilaisiin aloihin tulevia alavalintoja ajatellen, sillä peruskoulun viimeinen vuosi käynnistyy pian:

– Tiedän, että haluan tulevaisuudessa tehdä jotain, jossa saan tehdä töitä käsilläni. VMT:llä työskentely on ollut kivaa vaihtelua ja avannut kivasti myös tällaista tuotteiden valmistuksen maailmaa. Olen miettinyt opiskelevani varhaiskasvatuksen opettajaksi, mutta tämänkin tyylinen ala on yksi vaihtoehdoista, pohtii Emmi tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Emmin tärkein tehtävä VMT:llä on säätökulmien ja säätöhaarojen pakkaaminen sekä viimeisinä päivinä myös laatikoiden kokoaminen ja pakkaaminen. Kuusituntiset päivät alkavat yhdeksältä ja päättyvät kolmelta, ja tuotteita pakatessa ehtii kuunnella mainiosti podcasteja ja musiikkia luureista. Työn itsenäisyys onkin ilahduttanut Emmiä:

– Koulun päättymisen jälkeen näin kesälomalla on kiva päästä tekemään asioita myös omassa rauhassa, ja tämä on ollut mukavan itsenäistä työtä. Ja jos tarvitsenkin apua, niin aina voi pyytää. Kaikki ovat olleet todella mukavia ja avuliaita.

Arki valmistavan teollisuuden parissa sisältää paljon yksityiskohtia ja tehtäviä, jotka eivät välttämättä ulospäin aukea. Pakkaamisen ohessa Emmi onkin päässyt seuraamaan, mitä VMT:n tuotannon puolella tapahtuu ja mitä kaikkea muovituotteen valmistamiseen voi sisältyä.

– Koneet tekevät tavarat, mutta ihmisillä on kuitenkin siinä suuri rooli. Pitää kuljettaa, viimeistellä, pakata, ja joitain tuotteita viimeistellään vielä enemmän. Työt ovat todella monipuolisia ja erilaisia – tavara ei vain tule koneesta ja siitä valmistetaan joku tuote, vaan valmistamiseen sisältyy tosi monia vaiheita, kertoo Emmi havainnoistaan VMT:n tuotannosta.

Ohikulkijat saattoivat ihmetellä Kiertotiellä mitä VMT:n, pihassa tapahtui, kun kahvihuoneet pöydät oli kannettu ulos ja väki nauttii iltapäiväkahvit kitaramusiikin säestyksellä toimiston pihassa.

Oli hyvä pysähtyä kaiken kiireen ja jatkuvan kehittämisen keskellä tarkastelemaan, yksilön kautta, teollisuusyrityksen maraton matkaa ja miettimään sitä sinnikkyyttä, jota sekä yrittäjiltä, että työntekijöiltä vaaditaan.

Juhlistamisen aiheena oli pitkän työuran VMT:ssä tehneen Veikko Tuomisen läksiäiset.

– Kotimatkalla poikkesin Olavi Mäkisen juttusilla, muistelee Tuominen torstaita vuonna 1992. Mäkinen oli heti keskustelun päätteeksi ehdottanut, että voisiko Tuominen aloittaa heti.

– Ehdotin että josko sittenkin maanantaina vasta voisin aloittaa, Tuominen kertailee Mäkiselle ensi tapaamista.

Tuomisen työtehtäviin kuuluivat vuosien varrella kaikki Virtain Muovityön keskeisimmät muovimenetelmät ja niiden tunteminen ja ongelmien ratkaisu ja hän oli aina kehittämistyön keskellä. Johto korostaa Tuomisen tekemää pioneerityötä puhallusmuovauksen parissa, jonka päälle koko nykyinen tuotanto on rakentunut.

– Välillä tuli soiteltua sinne kotiinkin, kiittelee kärsivällisyydestä myös Timo Nieminen, joka toimii Tuomisen aisaparina puhallusmuovauksen keskiössä.

Ensimmäiset puhallusmuovauslaitteet tulivat Virroille VMT:lle vuonna 2001, mistä käynnistyi nykyisen tuotannon rakentaminen. Vuonna 2008 siirrettiin koko tuotanto Kiertotielle.

Tuominen itse suhtautui puheisiin rauhallisesti ja kiitteli yrittäjiä toimeentulosta ja yrityksen luotsaamisesta välillä hankalinakin aikoina. Eläkkeelle jäämisen tunnelmat olivat kaksitahoiset, sillä kahdenkymmenkahden vuoden aikana Virtain Muovityöstä oli tullut kuin toinen koti Tuomisen omin sanoin. Hänellä oli vielä vuoden vaihteen tienoilla pitkä sairasloma, josta kuitenkin oli halu palata vielä työn ääreen.

– Koin että kuntoudun siten nopeammin, Tuominen summailee.

Nyt Tuomisen mukaan lähtee muistojen lisäksi vetävä ruohonleikkuri, jolla kuulemma riittää käyttöä parissakin pihassa kesän aikana. Tuomista ei itse saatu läksiäissä soittelemaan itse mutta kitaraharrastuksellekin lienee nyt enemmän aikaa.

Mitä on puhallusmuovaus? Lue lisää täältä.

Siistit tilat vaikuttavat työssä viihtymiseen sekä vähentävät tapaturmien riskiä. Virtain Muovityöllä on omaksuttu jatkuvan kehittämisen malli ja kaikkien panos siinä on tärkeää. Tuotantotilojen siisteyttä ja järjestystä voidaan pitää tehokkaan tuotantotoiminnan kulmakivinä. 

Viihtyisyys ja siisteys lisäävät oleellisesti työn tuottavuutta.

Laitoshuoltaja Anne Mäkelä on merkittävässä roolissa Virtain Muovityöllä huolehtimassa tilojen puhtaudesta ja sitä kautta viihtyisyydestä, turvallisuudesta ja tuottavuudesta. Hän huoltaa toimistotilat, ennen kuin muut ehtivät paikalle ja tuotantotiloista hänet löytää yhdistelmäkoneen ääreltä.
– Laitoshuoltajamme Anne on tarkka ja täsmällinen työssään, kehuu toimitusjohtaja Marja Mäkinen.
– Hän on aina iloisella mielellä ja luo hyvää ilmapiiriä työyhteisössämme, Mäkinen lisää. 

– Kiireisinä päivinä pitää vähän katsoa mihin menee, hymyilee Mäkelä pujotellessaan yhdistelmäkoneen kanssa lähtevien lavojen välissä. Hänelle joustavuus työssä on tärkeää ja hän myös itse suhtautuu joustavasti tuotantotiloissa jatkuvasti tapahtuviin muutoksiin. Hän nauttii itsenäisestä ja monipuolisesta työstä.  

Hänelle itsenäisen työn lisäksi on tärkeää se, että saa nähdä oman työnsä jäljen.
Hän nostaa esimerkiksi lattioiden vahaamisen:  
– Se on ihana tunne, kun lattia kiiltää ja moppi luistaa.
Viihtyisyyden lisääminen koko työ-yhteisössä onkin Mäkelän työssä keskeistä.
– Työpaikan viihtyisyys ja siisteys lisäävät oleellisesti työn tuottavuutta, tuotantopäällikkö Erkki-Jussi Lahtinen korostaa Mäkelän panosta. 

Se on ihana tunne, kun lattia kiiltää ja moppi luistaa.

Vaikka laitoshuoltajan työ onkin mielekästä, työn vastapainoksi Mäkelältä löytyy kotoa kaksi pientä koiraa Bichon Frisé Pökö ja puolivuotias kääpiösnautseri Mörö. Pökö ja Mörö hoitavat seurakoirien tehtäviä ja ovat Mäkelän lenkkiseurana päivittäin.

Niemisen Timo otti kevättalvella 2018 hoidettavakseen, Virtain Muovityön kasvaessa, pääluottamusmiehen tehtävät. Timon löytääkin usein keskusteluista, oli kyse sitten laadusta, tuotannon kehittämisestä tai henkilöstöasioista.

Hänelle onkin kertynyt VMT:llä eri tehtävistä yli 18 vuoden kokemus.

– Kurssin kautta päädyin tänne, tuumii Timo ja muistelee olleensa ohjelmointikurssilla, kun päätyikin aivan eri hommiin Virtain Muovityöhön. Timo oli puhallusmuovauksen pioneereja VMT:llä ja yhdessä opeteltiin uutta tekniikkaa. Vuosien varrella lähes kaikki työt ovat tulleet tutuiksi tuotantotiloissa.

Puhallusmuovausmuottien asennukset, säätämiset ja opastaminen ovat tällä hetkellä Timon päätyötä. Tarpeen tullen hyppää hän trukin penkillekin ja hoitaa varsinkin iltavuorossa monipuolisesti tarvittavia tehtäviä.

Timo tunnetaan VMT:lläkin kovana kiekkomiehenä. Hän on jo useamman vuoden valmentanut Kiekko-Karhuissa maalivahteja ja pelaa itsekin ikämiehissä.

– Pari kertaa viikossa tulee käytyä jäällä, hän laskeskelee.

Junnuna Kangasalla ja KooVee:ssa pelanneella kiekkoharrastajalle tuli välillä noin seitsemäntoista vuoden tauko harrastuksesta mutta 1997–98 innostui uudelleen Kiekko-Karhujen kanssa jääkiekosta. VMT:n pihasta saattaa löytyä Timon polkupyörä, jolla pääluottamusmies hurauttaa kelin salliessa töihin.

Kaislaleikkureita ja tarkkaa työtä

Mäkelän Sirpa aloitti VMT:llä tammikuun puolessa välissä 2018. Neljässä kuukaudessa hän on jo tuonut iloista puheensorinaa kahvihuoneeseen ja rikastuttanut viimeistelyä omalla kokemuksellaan.

Sirpalla on myös oma yritys, jossa hän valmistaa kaislaleikkureita. Kaislaleikkurikokemusta on kertynyt jo parinkymmen vuoden verran. Moni asiakas onkin kehunut hänen kaislaleikkureitaan Suomen parhaiksi. Kesäksi onkin sovittu joustavat työajat, jotta hän ehtii myös Mäkelän Leikkurin töihin kesän sesongiksi.

Muoviteollisuus on Sirpalle uusi ala, mutta työpisteeltä löytyi kuitenkin tutut koneet ja laitteet.
– Tämä on vaihtelevaa ja monipuolista työtä ja mukavia työkavereita, Sirpa hymyilee työpisteellään.

Tuotantopäällikkö Erkki-Jussi Lahtinen kehuu Sirpaa varmaksi tekijäksi, vaikka ala onkin hänelle uusi.
– Sirpan kanssa työskentely lähti todella nopeasti sujumaan, hän tuumaa ja pitää Sirpan asennetta loistavana.

Myös Marja Mäkinen kokee, että Sirpan kanssa yhteistyö lähtenyt erittäin hyvin käyntiin.
– Hän on ollut avoin uusille kehitysprojekteille ja tuonut omia kehitysideoitaan mukavasti esille, summaa Marja tyytyväisenä.

Vuoden 2017 Alihankintamessuille lähti Pessi Pesonen kiertelemään yrityksiä ja esittelemään itseään
prosessitekniikan opiskelijana ja kyselemään mitä yritykset tekevät. – Minusta se on kiva toimintamalli.
Preppaan itseni, että tänään ei jäädä jurottamaan vaan juttelen ja tutustun ihmisiin ja yrityksiin.
Pessi poikkesi myös Virtain Muovityön osastolla ja jutulle päästiin nopeasti. – Pessi oli reippaan oloinen
kaveri ja sovimme, että lopputyöaiheita voisimme selvittää, kertoo Marja Mäkinen. Sopiva layout
suunnittelutyö löytyikin VMT:ltä.

Pessi Pesonen opiskeli Tampereen ammattikorkeakoulussa prosessitekniikkaa. Layout suunnittelu ja vieläpä
käytännön kohteessa sopi paremmin kuin hyvin lopputyöksi. Helmikuussa 2018 tiivis yhteistyö VMT:n
kanssa alkoi.

– Yhteistyö sujui jouhevasti, kertoo tuotantopäällikkö Erkki-Jussi Lahtinen. Myös Marja kiittelee Pessin oma-
aloitteisuutta ja kyky pitää aikataulut kasassa. Pessin lopputyön osoittautui käytännössä erittäin hyväksi
työkaluksi VMT:llä ja sillä on monia potentiaalisiakin mahdollisuuksia.

Kaiken lisäksi lopputyö VMT:llä toimi hyvänä ponnahduslautana prosessitekniikan opiskelijan uralla
eteenpäin. Uusi työpaikkakin varmistui suunnittelutoimistosta toukokuun alussa lopputyön kantamana.
Kuvateksti: Lopputyö valmistui toukokuun alkupuolella 2018, etuajassa. Marja Mäkinen onnittelee
loppuseminaarista prosessitekniikan AMK insinööriä.